Oscarin ohjeet agility harrastusta aloittelevalle koiralle:

Aita: Hypättävä mahdollisimman korkealta. Hypyn korkeudesta saa pisteitä, varmastikin... Myös nopeus on hyväksi, ei ole pakollista odottaa ohjaajan merkkiä ennen ensimmäisen esteen ylitystä, jos itse on valmis. Ainakin luulisin niin...

(Kuva: Susanna Mykkänen, Tero Martikainen)

Muuri: Aikalailla sama kuin aita, mutta jos tuntuu, ettei vauhti riitä, niin kesken hypyn voi ottaa lisävauhtia muurin päältä kunhan ei tiputtele palikoita.

Rengas: Okei tätä mä en täysin tajunnu aluks, että minkä takia pitää osua just siihen rinkulaan telineen keskellä, kun siinä olisi monta muutakin reikää joista vois mennä läpi?

Pituushyppy: Tällä esteellä ei ratkaise hypyn korkeus vaan pituus. Toisin kuin muurilla tällä esteellä ei kannata ottaa vauhtia kesken hypyn palikoiden päältä sillä ne kaatuvat helposti ja tassut saattavat jäädä väliin.

Puomi: Ihan hauska ja vaaraton juttu, jos ei pelkää korkeita paikkoja. Ja minulle ne eivät ole ongelma. Juostaan vaan mahdollisimman nopeasti päästä päähän mutta muistetaan jarruttaa ennen alas tuloa, ettei vaan tule virheitä.

Keinu: Hyvin epäilyttävä este. Muistuttaa koiraperspektiivistä katsottuna ensin puomia mutta, kun sinne kävelee tarpeeksi pitkälle niin toinen pää alkaakin laskeutua alas. Hieman pelottava tunne, mutta kyllä siihen tottuu. Toisin kuin itse aluksi luulin tarkoitus EI ole juosta keinua pitkin täpöllä ja tehdä superman-lentoloikkaa toisesta päästä. Tarkoitus on kävellä rauhallisesti toiseen päähän ja istua odottamaan kunnes laudan pää koskettaa maata.

A-Este: Tällä esteellä mennään ensin jyrkkää seinämää ylös ja laskeudutaan toista puolta yhtä jyrkästi alas. Tämäkään este ei sovi korkeanpaikankammoisille. Ja tärkeänä huomiona on lisättävä, ettei ole suotavaa jäädä istumaan korkeimmalle kohdalle katselemaan maisemia. Jostain syystä siitä ei tykätä vaikka niin ylhäältä näkee kaaaauas... 

Pöytä: Periaatteessa helppo homma: hypätään pöydälle ja istutaan tai seistään tai jotain siinä viiden sekunnin ajan. Vaikeaksi tämän voi tietysti tehdä se jos on kova kiire jo seuraavalle esteelle.

Pujottelu: Tämä on vähän kinkkinen juttu. Maassa sojottaa keppejä pystyssä ja ne pitäisi kiertää oikeassa järjestyksessä. Mutta, mikä se on se oikea järjestys? Siinäpä onkin itse kullekin miettimistä...

(Kuva: Susanna Mykkänen, Tero Martikainen)

Tunneli: Tämä on kiva este varsinkin talvella. Kylmällä ilmalla sisälle tunneliin voi jäädä lämmittelemään tassuja ja varsinkin sateella sisällä on kivempaa kuin ulkona, koska siellä ei kastu.

Umpitunneli: Vähän niin kuin edellinen, mutta tässä vain toinen pää tunnelia on auki. Toisessa päässä on vain kangas, josta pitää ryömiä läpi. Ryömiminen kannattaa tehdä mahdollisimman matalana eikä kiirettä ole. Vähän sama juttu kuin ryömisi yöllä peiton alle. Tunnelista tultua kannattaa pyristää karvat suoraksi ennen seuraavaa estettä.